keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Vääränlainen rakkaus.

Pilasin kaiken.

En tiedä olinko se minä vai tunteet.
Minun tunteethan ne ovat kuitenkin.
Kai se olin minä.

En etsi syyllisiä enkä haluaisi syyttää itseäni.
Se olin kuitenkin minä.

Olen aina ollut tunteiden vietävänä.
Nyt löysin sillekin uuden tason.
Vahingossa.

En tiennyt, että tällaista rakkautta voi olla.

Kaikki kuitenkin meni vikaan.
En enää rakasta niin.
En tiedä tulenko enää rakastamaan niin.

Haluaisin korjata kaiken heti.
Miten?

En aina jaksa olla se osapuoli, joka yrittää.
Olin jälleen se.
En saanut vastakaikua.

Toisaalta en enää tunne niin.
Välitän, mutta en jaksa.

En jaksa ajatella asioita jatkuvasti.
Ajattelen niitä silti.
Kokoajan.

Itken ja ahdistun päivittäin.
En saa unta.
En osaa keskittyä.

Toisaalta harhautan itseäni.
En ajattele.

Yritän olla välittämättä.
Yritän unohtaa.
Edes hetkeksi.

Luulen välillä olevani taas iloinen.
Ne ovat hetkiä.
Ei jatkuvaa.

Miten voin hymyillä, kun oikeasti kuolen sisältä päin?

Minä rakastin.
Uudella tavalla.

Oliko se väärin?
Se oli väärin.

Miksi?

Mitä voin tehdä?

Asiat jumittavat paikoillaan.
En saa niitä kulkemaan eteenpäin.

Miksei kukaan muu yritä?
Minä en enää jaksa.

-Kedu-

4 kommenttia:

  1. Onhan kaikki hyvin? Tai tuleehan olemaan? :( kyl tulee, asiat järjestyy. Jaksat vaan painaa eteenpäin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee varmaa olemaa, jos ei hyvi, ni ainaki siedettävästi. Kiitos. <3

      Poista
  2. Kuulostat kovin synkälle :( toivottavasti sulla on kuitenkin kaikki hyvin, ja muista että me lukiat olemme täällä sua varten aina jos susta tuntuu että tarvitset jotakuta. ♥ Ei me turhaan sun blogia lueta, me välitetään susta aidosti! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :( Kyllä tässä maailmassa aina jotenki pärjätää. Ainaki yritetää! Kiitos paljon. <3

      Poista