sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Stop living in the past - why not enjoy it while it lasts?

Alotetaan tää postaus hieman rauhallisemmalla aiheella.
Meillä oli yks päivä lettukestit. Vohvelikestit?

Ja nyt kun pakollinen "vietän myös rauhallisia koti-iltoja kavereitten kanssa syöden vaaleita jauhoja hillolla katsoen lätkävaimoja telkkarista" on ohi, niin siirrytään loppuviikon kuulumisiin.

Keskiviikkona oli sellaiset hassun hauskat pippalot kuin fuksiaiset.
Joukkuetta ei saatu kasaa tänä vuonna ja miusta ois ollu vähä tylsä kiertää, koska tutorina tiesin kaikki rastit etukäteen. Pakko oli jollainlailla silti osallistua, joten teemaa mukaillen päätin vähintään pukeutua ja ryypätä. Teemana oli siis aikakone. Voitte ite päättää, mikä olin.

 Jonna oli messissä kiertämässä rastipaikkoja, koska vaikkei pisteitä kerättykkää passii, nii haluttii nähä silti mahollisimman monta eri rastia ja paikkaa. Moikkailtii tietysti miun tutorkollegoita ja muitaki tuttuja kyllä tuli vastaa. Fukseja, rinnakkaisluokkalaisia ja.. Ovimiehiä.

 Käytii myös yhessä täysin uuessa paikassa - ja totesin ettei sinne oo enää asiaa. Ensinnäki sisää astuessa siellä oli Sport - Pelicans peli menossa, joka toisella oli pelipaita tai (fani)kaulahuivi messissä ja tietenki kaljat naaman eessä. Toisena nähtii siellä eräs pelaaja ja sen kunniaks otettii yhet shotit, iha vaa ettei jouduttais seisoo sen eessä vaan kauempana tiskillä. Viimene pisara oli matsin ja meiningin tiivistymine, sekä miun liian äänekkäät kommentit siitä, että liikaa Pelsufaneja.

Pisimpää vietettii ehkä Dublinissa, koska tais olla halvimmat juomat ja pitihä sitä pari biisii karaokeeki vetää. Siitä siirryttii vielä kerra Publicin kautta Tivolii jatkoille.
Kävi pieni äksidentti, jonka johdosta Jonna lähti enne 12 kotii ja jäin yksin täyden Tivolin armoille. Olin jo melkee luovuttamassa itekki, mut kyllä enemmä oli fiilistä jäähä, joten menin tutoreitten kanssa tanssimaa, juomaa, istumaa,.. Ja siinähä sitä aikaa sit vierähti.
Eksyttii jatkojen jatkoille (vaihteeks) ja olin jopa jossai 6 aamulla kotona!

Torstaina meininki jatku Santa Cruzin keikan merkeissä Mössöllä.
P.S. ystäväni Isa tosiaa tuli Lahtee käymää ja keikalle tietenki messii!

Aamulla nukkumista ja suihku, päivällä ruokaa ja laittautumista, iltapäivällä viiniä ja porukan kasaamista, illalla kyyti Möysän Essolle ja keikkafiiliksii parilla jallulla.

 Lämppärinä toimi Shiraz Lane ja se kyllä TOIMI!
Pakko kiusallisesti myöntää etten oo aikasemmi nähny livenä enkä hirveesti perehtynykkää kyseisee bändii, mut kaikki Spotifystä löytyvät biisit tiesin. :D Lempparina tietenki Money Talks vaikka Story To Tell on kans ihana biisi. Ja se uus biisi This Is What Love Is All About oli ihana.

 Keikkojen välissä ehti myös ottaa selfieitä ja videoita. Pakko oli ottaa screenshot tosta, kun pysäytin videon. Kuvastaa aikalailla hyvin fiiliksiä. Kovaa huutoa ja suut auki tavalla, jos toisella.

 Pakko oli myös varastaa Elisan snäpistä yhteiskuva.

Pakolliset keikkakuvat myös hoidossa.

Rumpukapula tarttu myös messii. Laitoin sen nestehukkapäissäni puoliks ettei tuu riitaa. Hyvä....

Jatkothan oli Dublinissa ja siellä kyllä poltti liekit rovion.

Seuraavana päivänä tilattii ruokaa meijän luottosyöttölästä. Pyyettii reilulla kastikekäellä ja sitä kyllä sitte saatii. Kastikkeet valu yhtä kovi ku hiki edellisillan keikalla moshatessa.

 Miun mielestä tää kuva kuiteki tiivistää koko päivän.

"Best front row girls" kiittää ja kuittaa jätkiä edellä mainituista kauniista sanoista, HIM coverista keikalla ja varmaa vähä jatkoistakin. Myös lämppäribändi on kai koettava joskus uuestaan - ja Joel (Shiraz Lanen basisti) saa parkkeerata ittensä ja kameransa millo vaa meijän jalkoihi Santa Cruzin keikalla, mutta..
omalla vastuulla, of course. ;)

Kello on 2:22 am sunnuntain puolella tätä (vihdoin) kirjotellessa ja oon punaviinipäissäni, joten lopetan tän tähä enneku tulee kirjotettuu jotai peruuttamatonta.

Lopuksi vielä: hyvää syntymäpäivää sinne, missä ikinä ootkin, iskä. ♥
-Kedu-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti