keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Nyt nöyränä tee, mitä muut sulta vaatii.

Hetkittäi tuntuu, et aika matelee ja työpäiviä tai -tunteja on miljoona jälellä. Sit yhtäkkii on menny kokonaine viikko ja vapaapäivätki hurahti ohi silmien.

Perjantaina oli vapaapäivä harkasta, mut ei täysin ohjelmaton päivä, sillä menin koululle. Meil on tutoreitten kanssa yks projekti menossa, joten oltii klo 15 eteenpäin yli kolme tuntii koululla puuhailemassa.

Lauantaina menin korvaamaa tän perjantaivapaan harkkaa ja sunnuntaina oli sit ihan kokonaa vapaapäivä. Tarkotus oli siivoilla ja järkkäillä kaikkee, mut nukuin pitkää ja olin vaa joteki nii poikki, et päätin istuu koneella koko päivän, kun sielläki oli hommia tehtävänä.

Päivät menee tosiaa aikalailla sumussa. Meen "töihi" istumaa, välillä puuhaan jotai, tuijotan kelloo, istun bussissa ja yhtäkkii on ilta, kauhee nälkä ja pitäis nukkuakin. En ymmärrä tätä ajankulua - tai sen kulumattomuutta hetkittäin. Huoh. Tarviin jotain sisältöä elämää, mut oon vaa tosi väsyny.

Tänää heräsin varttia vaille 5 aamulla. Olin harkassa 7-12, josta lähin suoraa kahella bussilla koululle. Siellä meillä alko klo 13 hommat ja oltii yli neljää asti. Kotona taisin olla puol 6 maissa.

 Oli siis tosi kiva päivä! Ja koululla puuhastelun jälkee kävin kaverin seurana kaupassa ja kävin myös siellä pikavisiitillä kylässä, koska en vaa osaa mennä suoraa kotii - etenki jos ruuanlaitto ja siivomine oottaa.. :D Oon tällä hetkellä niiiin poikki, mut hymyssä suin voin käyä ihanille viien tunnin yöunilleni!
 ►♥◄

Sain harvinaisen kauniin ruusun.
-Kedu-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti